lauantai 17. heinäkuuta 2010

Ukkosta odotellessa

Åska och regn på väg, sanoo sääennuste. Radiouutisissa kerrottiin juuri, että sähköt on poikki koko Gotlannissa. Täällä on tullut muutama sadepisara ja taivas on ollut iltapäivän pilvessä.

Mutta aamulla oli hieno ilma, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Meillä oli tämän päivän ohjelmassa konsertti Riddarholmin kirkossa yhdeltä ja eilen mietittiinkin mennäänkö Långholmenin uimarannalle ennen vai jälkeen konsertin. Hyvä että mentiin ennen, sillä konsertin jälkeen ei aurinkoa näkynyt.

Långholmenilla uimarannan ohi meni tuttu laiva, nimeltään Drottningholm, mutta tunnetumpi roolinimeltään Saltkråkan I. Se on esiintynyt maailman parhaassa televisiosarjassa Saariston lapset.

Riddarholmin kirkossa saatiin todistaa ennen konserttia huliganismia. Kirkon seinillä on kaikkien kuolleiden Serafiimiritarien vaakunat. Vuosisatojen aikana peltikylttejä on kertynyt niin paljon, että osa vaakunoista on päällekkäin. Osasta näkyy vain alareunassa oleva nimi ja kuolinpäivä. Esimerkiksi kaikki Suomen presidentit ovat serafiimiritareita, mutta vain Mannerheimin ja Kekkosen vaakunat (Kekkosen vaakunalause on: "Sitä kuusta kuuleminen") näkyivät, loput kuolleet presidentit olivat nipussa näiden alla.

Näihin vandaaleihin sitten: Kirkossa ei saa valokuvata, eikä edes piirtää. Kaksi kukkahattutätiä - tiedätte tyypin: "minä olen oikeassa aina" - oli päättänyt kuvata vaakunan, joka jäi osaksi toisen vaakunakyltin alle. Mitä tekevät besserwisser-tädit? Toinen ottaa tiellä olevan vaakunan seinältä ja toinen tähtäilee kameralla alta paljastunutta vaakunaa. Tässä vaiheessa henkilökuntakin huomasi mitä tapahtui ja riensi hätiin.

Kuinkahan monta ihmistä kirkossa käy joka päivä? Jos jokainen saisi päähänsä ryhtyä lajittelemaan kilpiä, ei käsinmaalatuista vaakunoista pian olisi mitään jäljellä. Koska vandaalitätejä ei olisi saanut heittää Riddarfjärdeniin uimaan kädet sidottuina, piti tyytyä tuijottamaan ja mutisemaan vandaaleista, kun kulkivat ohi.

Ei kommentteja: