Käytiin viime lauantaina ostamassa julmustia seitsemän litraa. Vanhan kaupungin joulutorilla oli myös hyviä paahdettuja manteleita.Ja kävimme katsomassa Arkkitehtuurimuseon piparkakkutalonäyttelyn.
Käytiin viime lauantaina ostamassa julmustia seitsemän litraa. Vanhan kaupungin joulutorilla oli myös hyviä paahdettuja manteleita.
Tässä lisää kännykällä kuvattua: Kerran Slussenin ohi kävellessä hämmästyttiin, että mikä kumma se siinä suhisee ja vilkuttelee sinistä valoa. Cykelpump! Näin Tukholman kaupunki palvelee ihan ilmaiseksi. Vaikka vempele oli kolhiutunut ja tarroilla päällystetty, oli letku ihan ehjä.
Matkailija saattaa hetkeksi hämmentyä Moderna museetin yleisövessan ovella. Siellä on valvontakameroiden monitori, joka näyttää kuvia vessan sisältä: Nyt ei näytä kukaan olevan pöntöllä, mutta uskallanko minä mennä...
Kortilla on kätevä matkustaa. Kortteja ja kuponkeja on erilaisia matkailijan tarpeiden mukaan, mutta yhden päivän piipahduksilla kätevin on 24-tunnin kortti. Niitäkin on itse asiassa kaksi erilaista.
Ja siinä on magneettiraita, ei tarvitse jonottaa metroasemilla sille miehitetylle portille. Mitään muuta käytännön eroa näillä korteilla ei ole. Tietenkin magneettiraitakortti on siitä mukava, kun voi painella porttien läpi itsevarmalla tyylillä ja tukholmalaisen elkein.

Oikea vastaus kysymykseen on totta kai! Vuokra on euroissa noin 630, neliövuokraksi tulee 8,40. Ja sitä paitsi myös kreivi Hamilton asuu Drakens Grändilla.
Kun Turun laiva on laiturissa kello 6.30 ja matkailija miettii mitä tekisi, niin hyvä - joskin kallis - vaihtoehto on lähteä kävelemään kohti Grand Hôtelin Verandan aamiaistarjoilua. Valkoiset pöytäliinat, kankaiset ruokaliinat totta kai ja loistava näköala kohti kuninkaanlinnaa.
Kun kerromme lähtevämme reissuun, meiltä ei nykyään aina vaivauduta kysymään minne olemme menossa.
Tukholma on hieno kaupunki. Ja Mosebackella on kiva istua laivaa odottamassa. Lisää matkakertomuksia luvassa...