Hyvästi masentava maanantai!

Toisen Tukholma-viikon alkuun pyykinpesuun liittyvä Kurt Vonnegut -sitaatti. (Tämä voisikin olla yleisökilpailu kaikille kolmelle blogin lukijalle: Mikä Vonnegutin kirja?) Meillä oli aamulle pesutupa varattuna, joka on erityisen kätevässä paikassa: Täällä viidennessä kerroksessa. Yllättävän paljon on vaatteita matkassa, kun neljä koneellista pestiin.

Tässä talossa oli tällainen pyykkituvan varaustaulu. Keittiön hyllyllä oli lukko, joka sitten väännettiin kiinni sopivan ajan kohdalle. Kotona kun on oma pesukone, niin eipä tiedä vaikka Suomessakin olisi samanlaiset systeemit.

Ruotsin systeemeistä onkin pitänyt muistaa mainita lukot. Ovi pitää muistaa lukita avaimella ulos lähtiessä. Tässä on se hyvä puoli, että itseään ei voi vahingossa jättää rappukäytävään lukkojen taa. Huono puoli taas on, että Abloy-lukkoon tottunut voi vahingossa jättää oven auki. Tämän talon lukot on vielä niin ihmeellisiä, että ensin pitää kääntää kahvaa ylöspäin ja vasta sitten käännetään avainta kierros myötäpäivään.

Toinen paikallinen erikoisuus on pullopantit. Systembolagetin pulloissa ei ole panttia ollenkaan, vaan ne pitää viedä lasinkeräykseen. Ruokakaupan pulloissa ja tölkeissä pantit on. Nykyään pantit lähentelee Suomen tasoa, kun viime vuoden syyskuun jälkeen äyrit poistettiin, niin pienin pantti nousi yhteen kruunuun. Kierrätykseen liittyy myös sellainen erikoisuus, josta paikallisissa lehdissäkin on välillä kirjoiteltu, että biojätteitä ei kerätä erikseen. Kaikki menee samaan läjään.

Kun pyykit oli saatu pestyksi ja kuivatuksi, käväistiin kaupassa aamiaista. Aamulla aurinko paistoi mukavasti ja muutenkin tänään oli hieno päivä. Tänään kierrettiin Hornsgatanin tienoolla kirpputoreja ja romukauppoja. Huomenna pitää heti aamusta mennä taas Moderna museetiin, tällä kertaa kaupan puolelle, sunnuntailta jäi nimittäin mieleen muutama valokuvakirja, jotka on kyllä pakko ostaa.