14 päivän Södermalm-loman toinen päivä alkaa olla takanapäin. Tänään ei tehty mitään. Paitsi kävimme ruokakaupassa. Ja hämmästelimme Djurgårdsfärjanin jonoja ja raitiovaunun tungosta. Meille tulee huomenna vieraita ja taidetaan tehdä ohjelmanmuutos, jos turistitungos on huomenna yhtä ankara.
Mistä muuten tunnistaa turistin Tukholmassa? Ulkoilupuku, lenkkarit tai vaelluskengät, reppu, kartta. Ja muodikkaasti roikkuvien farmarihousujen perstaskusta pilkistävä opaskirja viimeistään paljastaa Söderin hipsterikulmilla flaneeraavan rillipään ulkomaaneläväksi.
Kuinka me emme näytä (kovinkaan paljon) turisteilta? Tavalliset kengät. Pienet kantamukset. 30 vuotta vanhat filmikamerat. Karttaa luetaan piilossa. Vaikka vieläkin - viimeksi tänään - tulee eteen tilanteita, joissa paikallisten puhe menee yli ymmärryksen, niin silti tosi usein meitä luullaan paikallisiksi ja ruotsalaisetkin kyselevät meiltä tietä.
* * *
Ruokakaupassa käyntiä tällaisella vuokrahuushollireissulla pitääkin suunnitella huolellisemmin kuin kotona. Parin viikon kulutus pitää suunnitella tarkkaan, ettei osta liikaa tai liian vähän. Keittiön varustelukin koettelee luovuutta. Varustelistaa ollaan mietitty joka reissussa, mutta aina jotain puuttuu.
Tällainen lista on nyt muistikirjassa:
- teippi
- lämpömittari
- skumppapulloon korkki
- nettijohto
- pyykkikassi
- keittiöpyyhe
- pyykkipoikia
- mausteita (ettei yhtä ruokalajia varten tarvitse ostaa vuoden tarpeita)
- sakset
- neula ja lankaa
- hakaneuloja
- pyykinpesujauhetta
Osa näistä on mukana, mutta teippi esimerkiksi puuttui ja sitä olisi tarvinnut.
* * *
Pitääpä vielä muistaa mainita kaikkia kolmea blogin lukijaa varten sattumus eiliseltä aamulta. Laivasta oli kova tunku maihin. Vaikka odottelimme laivassa hyvän aikaa, niin eikös vain terminaalin käytävillä kuitenkin ollut väkeä kuin helluntaiepistolassa. Jäimme sitten kaikessa rauhassa odottelemaan ruuhkan selviämistä, kun huomattiin ikkunasta, että nyt ulkona tapahtuu.
Laivasta ulos tulevien autojen välissä laiturin reunalla huojui muuan heppu. Eipä aikaakaan kun ukon perässä oli kolme tullimiestä komentamassa pysähtymään. Mitäpä tämä siihen? Vänkää ja vääntää tietenkin, jolloin tullimiehet ryhtyvät taittelemaan äijää nippuun. Painiottelun jälkeen juoppo on raudoissa, mutta vielä yrittää harata ja potkia vastaan.
No, sitten pysähtyy kaksi autoa. Näyttää siltä, että raudoitetun älypään kaksi yhtä älykästä kaveria rientää hätiin. Paikalle juoksee lisää univormuväkeä. Olipas erittäin järkevää satamakäyttäytymistä Norjan ammuskelun jälkeen!
Mitä sitten tapahtui? Ei tiedetä. Ruuhka terminaalin käytävällä hellitti ja me jatkoimme matkaa ulos. Ai niin, niissä juoppohullun kavereiden autoissa oli sittenkin ruotsalaiset rekisterikilvet.
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti